Kuura got wet / Kuura kastui

We've had an ongoing heat wave for about two weeks by now.  In fifty years the temperatures have not reached these numbers we are experiencing now and every day you can read about new heat records all over Finland in the newspapers.

There's no need to cut the lawn, everything is just turning more and more yellow in our garden, the lawn is dry and makes funny noises when being stepped on.  Nature is shouting for water.  We've had some showers of rain but they've been very local.  The nights are tropical and they don't bring much comfort.  This is no time for rushing things...

We had the pleasure to visit our very good friend Anne's cottage during last weekend.  The cottage is beautifully situated by the water and there's no doubt that it was the right place to be on a hot day like yesterday.  Anne's shelties Sissi and Katla have learnt to swim quite recently and Sissi has become a real water beast.  Sissi does not yet have the courage to jump from the jetty into the water by herself so she "shouts" at Anne to take her for a swim.  A sheltie is a real pro when it comes to get what it wants.

Of our dogs Kuura was very interested in Sissi's water activities and I had warned Pasi before our trip to Anne, that if any of our dogs was to become wet by mistake - it was going to be Kuura...  Della and Taika watched everything from a safe distance but Kuura ran up and down the jetty barking at us swimmers.  Yes, I know, it had to be a really hot day for getting me into the water for a swim too!  It's something that doesn't happen every summer...

Suddenly the barking Kuura lost her balance and she dropped into the water.  There she was for only a few seconds, wondering and then trying to get back up on the jetty where Anne gave her a helping hand.  Kuura did not panic at all, she just shook the water from her coat giving her furry friends a good taste of her diving and then she ran to the lawn, where she rolled like she's been attacked by ants or something like that.  What a show!  After that Kuura was back down on the jetty again - this time so much wiser and not afraid at all.

Thank you Anne for a wonderful time!

Bath cowards and water beasts enjoying a hot summer's day.

Vesipelkurit ja vesipedot nauttimassa kuumasta kesäpäivästä.

Meillä on helleaalto jota on kestänyt jo toista viikkoa.  Viiteenkymmeneen vuoteen ei lämpötila ole ollut tällaisissa lukemissa ja joka päivä saamme lukea lehdistä uusista lämpöennätyksistä.

Nurmikkoa ei tarvitse leikata, kaikki muuttuu puutarhassamme vain keltaisemmaksi, ruoho on kuivaa ja kuullosta hassulta siihen astuttaessa.  Luonto huutaa vettä.  Meillä on ollut vain muutamia paikallisia sadekuuroja.  Yöt ovat trooppisia, eivätkä tuo paljon helpostusta.  Nyt pitää vain ottaa rauhallisesti...

Viime viikonloppuna kävimme miellyttävällä vierailulla hyvän ystävämme Annen mökillä.  Mökki sijaitsee kauniilla paikalla joen rannalla ja ei ollut epäilystäkään, etteikö se oli oikea paikka olla sellaisena kuumana päivänä kuten eilen.  Annen sheltit Sissi ja Katla ovat äskettäin oppineet uimaan ja Sissistä on tullut oikea vesipeto.  Sissi ei uskalla vielä hypätä laiturilta veteen, mutta se huutaa Annelle kun Annen pitäisi viedä se uimaan.  Sheltti kyllä osaa näyttää kun haluaa jotain!

Meidän koirista Kuura oli erittäin kiinnostunut Sissin vesileikeistä ja olinkin varoittanut Pasia, että jos joku koiristamme kastuu vahingossa, se olisi Kuura...  Della ja Taika pitivät hyvää etäisyyttä, mutta Kuura juoksi edestakaisin laiturilla haukkuen meitä uimareita.  Tosiaan, täytyy olla todella kuuma, että minä päätän uida!  Sitä ei tapahdu joka kesä...

Yllättäen haukkuva Kuura menetti tasapainonsa ja sukelsi veteen.  Siellä se oli muutaman sekunnin ihmetellen ja yritti sitten päästä takaisin laiturille jonne Anne sen auttoi.  Kuura ei turhia pelästynyt, se vain puristeli turkkinsa antaen toisille karvakavereilleen vähän makua sukelluksestaan ja juoksi nurmikolle.  Siellä se kieriskeli kuin muurahaiset olisi hyökänneet sen kimppuun.  Mikä show!  Sen jälkeen Kuura juoksi takaisin laiturille - tällä kertaa paljon viisaampana, eikä lainkaan pelokkaana.

Kiitos Annelle mukavasta päivästä!

19.-20.07. AgiPitsi, Rauma

How I envy Pasi.  He is such a skillful agility handler.  He sees solutions and he's fast.  When he's successful in the start with Taika - the dog that's not waiting... - it's most likely he will reach a top position in the competition.  Taika's still a rocket on the track though she is turning nine next September.  Taika just loves agility!

Last weekend in Rauma Pasi and Taika nailed three courses out of six.  Two of their three competitions on Saturday were not only clean runs.  They also opened Taika's Finnish Championship account for 2015, where seven clean runs are needed including the important result of a double clean run.  The double clean run is now taken care of!  Wau! 

On Sunday they continued their successful tour and instead of coming in 7th as they did twice on Saturday, they came in second in the jumping competition.  It's a pleasure to watch when the connection between the handler and his dog is working like this, especially when Taika is not the easiest dog to manage on the track.  Taika is like a hot stone and the smallest mistake from the handler will cost.  Taika doesn't ask twice, Taika runs and performs...

If you had a chance to see Taika at home, you won't believe it's the same dog.  Our "hot stone" is calm as a cucumber and besides eating she just loves to sleep...

Della and I had five competitions during the weekend and I have to be satisfied with my little black girl, because we got two results!  The Kokkola trip was just a beginning and I hope I will be able to improve our performances a little every time now.  Gaining results, which are just not disqualifications, make me grow as a handler and with a better self-confidence I also dare to be a much more brave handler, who also trusts in Della.  It was so close this time that I had got  two very good clean runs with Della on Saturday, but I also know we will still need some more time before we're ready for Class 3. 

In our first competition on Saturday I assured a tunnel too much, which made me all too late to catch up with Della and I lost a lot of valuable time.  The manoeuvre cost me a clean run and crossing the finish line we came in 3rd with a very annoying overtime of 0,06 sec...  In the second competition I succeeded again!  Now I distracted my lovely dog at the entry of the weave poles - twice(!) - and we came in 6th, this time with a nice time though, -2,50 sec.  There were no clean runs in this competition...

Thank you Rauman Käyttö- ja Seurakoirat ry for a great weekend!  Our team has enjoyed every minute of it.

Lovely memories from a great weekend!

Congratulations also to our very good friend Anne and her sheltie Sissi

for coming in 3rd in the jumping competition on Saturday.

Hienoja muistoja ihanasta viikonlopusta!

Onnea myös hyvälle ystävällemme Annelle ja hänen sheltti Sissille

lauantain hyppyradan kolmossijasta.

Miten kadehdinkaan Pasia.  Hän on niin taitava agility-ohjaaja: hän näkee ratkaisuja ja on nopea.  Kun hän menestyy startissa Taikan - koiran, joka ei odota... - kanssa, hän mitä luultavimmin saa huippusijan kisassa.  Taika on edelleen kuin raketti radalla, vaikka täyttääkin jo yhdeksän ensi syyskuussa.  Taika rakastaa agilityä!

Viime viikonloppuna Raumalla Pasi ja Taika onnistuivat kolmella radalla kuudesta.  Kaksi kolmesta kisasta lauantaina eivät olleet vain puhtaita ratoja, vaan avasivat myös Taikan suomenmestaruustilin vuodelle 2015, johon tarvitaan seitsemän puhdasta rataa, joihin sisältyy tärkeä saavutus: tuplanollat.  Se on nyt hoidettu! Vautsi!

Sunnuntaina he jatkoivat onnistunutta kisaansa, ja sen sijaan että olisivat tulleet seitsemänsiksi kuten kahdesti lauantaina, he tulivat toiseksi hyppyradan kisassa.  On nautinto katsoa kun koiran ja ohjaajan välinen side toimii näin, varsinkin kun Taika ei ole helpoin hallittava radalla.  Taika on kuin kuuma kivi ja pieninkin virhe ohjaajalta voi maksaa.  Taika ei kysele, Taika vain juoksee ja tekee...

Jos teillä olisi mahdollisuus nähdä Taika kotona, ette uskoisi sitä samaksi koiraksi.  "Kuuma kivemme" on tyyni kuin viilipytty ja syömisen lisäksi Taika rakastaa nukkumista...

Della ja minä osallistuimme viiteen kisaan viikonlopun aikana ja minun täytyy olla tyytyväinen pieneen mustaan tyttööni, koska saimme kaksi sijoitusta!  Kokkolan-matka oli vain alkua ja toivon, että voin parantaa esityksiämme hieman joka kerta.  Sijoitusten saaminen, ei vain hylkäysten, auttaa minua kasvaamaan ohjaajana ja paremmalla itseluottamuksella uskallan olla paljon rohkeampi ja luottaa Dellaan.  Tällä kertaa oli lähellä että olisin saanut kaksi erittäin hyvää puhdasta rataa Dellan kanssa lauantaina, mutta tiedän myös että tarvitsemme vielä aikaa ennen kuin olemme valmiita kolmosluokkaan.

Ensimmäisessä kisassamme lauantaina varmistelin putkea liikaa, ja sen takia olin liian myöhässä saadakseni Dellan kiinni, mikä vei arvokasta aikaa.  Liike vei meiltä puhtaan radan ja ylitimme maaliviivan kolmantena; ärsyttävästi 0,06 sekuntia yliajalla.  Toisessa kisassa onnistuin taas!  Sillä kertaa häiritsin koiraani keppien sisämenossa - kahdesti(!) - ja tulimme kuudensiksi, tällä kertaa tosin mukavalla ajalla -2,50 sekuntia.  Siinä kisassa ei tullut puhtaita ratoja...

Kiitokset Rauman Käyttö- ja Seurakoirat ry:lle hienosta vikonlopusta!  Tiimimme nautti joka hetkestä.
  

AgiRotu & KLAG 2014

Our life is just like a giant candy bag at the moment filled with so many good things.  Therefore I've had some problems with keeping our team's blog updated.  Still I only have 24 hours per day to my disposal.  How I wish I had a lot more...

On Sunday, July 6th, we participated for the first time ever in the very popular annual agility event called AgiRotu.  The AgiRotu-weekend is filled with both official and non-official agility competitions and fun is the keyword.  This year the dog club of Janakkala arranged it and besides great agility we also enjoyed lovely weather.

Pasi competed with Taika in the class for senior handlers with small dogs, where 38 handlers were battling for the the non-official Finnish Championship for Seniors.  They had a good run, but just before the finish line Pasi made Taika chose the wrong obstacle so they had an unfortunate "game over".

The highlight of the day was the competition for the best dressed team.  Our very good friend Anne had decided that our sheltie team was to participate in this traditional AgiRotu-competition and Pasi, our team leader, had a clear vision of how we should dress up.  Our theme for the day was The Blues Brothers or as it turned out with three ladies in the team - The Blues Sisters and The Jake.  Our team consisted of Janita and Sidi, Anne and Sissi, myself and Della and Pasi and Taika.  We did not win any prizes but it was fun to participate!

The weekend ended with the popular team competitions for both beginners and competing dogs.  Our team took part in the competition for competing dogs.  There were 49 teams in the group for small dogs and we ended up being on the 24th place when all the teams had made their performances and we were very pleased by that.

AgiRotu proudly presents:

The Blues Sisters and The Jake.

AgiRotu ylpeänä esittää:

The Blues Sisters and The Jake.

Elämämme on juuri nyt kuin suuri karkkipussi täynnä hyviä asioita.  Minulla on tuon takia ollut vaikeuksia pitää blogiamme ajantasalla.  Minulla on vieläkin vain 24 tuntia vuorokaudessa.  Miten toivonkaan, että olisi paljon enemmän...

Sunnuntaina 6. heinäkuuta osallistuimme ensimmäistä kertaa suosittuun agility tapahtumaan AgiRotuun.  AgiRotu-viikonloppu on täynnä virallisia ja epävirallisia agilitykisoja ja avainsana on hauskanpito.  Tänä vuonna tapahtuman järjesti Janakkalan koirakerho ja loistavan agilityn lisäksi saimme nauttia myös ihanasta säästä.  

Pasi osallistui Taikan kanssa miniluokan seniorikisaan jossa 38 ohjaajaa kisasi epävirallisesta Suomen Seniorimestaruudesta.  Pasi ja Taika tekivät hyvän radan, mutta valitettavasti Pasi ohjasi Taikan väärälle esteelle juuri ennen loppua ja tuloksena oli hylkäys.

Päivän kohokohta oli pukukisa.  Hyvä ystävämme Anne oli päättänyt, että shelttiryhmämme osallistuisi tähän perinteiseen AgiRotu-pukukisaan ja joukkueen johtajalla Pasilla oli valmis näkemys miten tultaisiin pukeutumaan.  Meidän teemana oli Blues Brothers tai kuten se muuttui kun mukana oli kolme naista - The Blues Sisters and The Jake.  Joukkueessa oli Janita ja Sidi, Anne ja Sissi, minä ja Della sekä Pasi ja Taika.  Emme sijoittuneet palkinnoille, mutta oli hauskaa osallistua!

Viikonloppu päättyi suosittuun joukkuekisaan sekä aloitteville koirille että kisaaville koirille.  Me osallistuimme kisaavien koirien joukkuekisaan.  Minikoirien joukkueita oli 49 ja meidän lopullinen sijoituksemme oli 24. sija mihin olemme tyytyväisiä.

*     *     *     *     *

On Friday, July 11th, we went to Kokkola for the KLAG-weekend.  Again we had a weekend with agility and competitions on the schedule, this time for three days!  Kokkola is such a nice place to be and it's just great to meet with agility friends from all over Finland.

Pasi and I had six competitions each with Taika and Della but unfortunately the results were everything but great.  Pasi and Taika were placed 30th of 47 competitors on Saturday, all their other runs ended up in disqualifications.  Della's weekend was not much better though I think my dog is working better and better all the time.  When Della works well, I am late - but, it's quite a nice problem.  I don't know when I last got a result in a competition with Della.  This year has just brought disqualifications, nothing else.  Therefore, I'm so glad I was placed 5th with Della in our last competition on Sunday evening.  Della got a fault at the weave poles and - of course - afterwards it's a bit annoying...  The human being is such a greedy animal! 

Beautiful Kokkola and great memories.

Kaunis Kokkola ja ihanat muistot.

Perjantaina 11. heinäkuuta matkustimme Kokkolaan KLAGin viikonloppuun.  Viikonlopulle oli jälleen tiedossa agilitya, tällä kertaa kolmena päivänä!  Kokkola on hieno paikka ja aina hieno tavata agility-ystäviä ympäri Suomea.

Pasilla ja minulla oli Taikan ja Dellan molemmilla kuusi kisaa, mutta valitettavasti tulokset olivat kaikkea muuta kuin loistavia.  Pasi ja Taika sijoittuivat lauantaina sijalle 30. kun kisaajia oli 47, muut viikonlopun kisat päättyivät hylkyyn.  Dellan viikonloppu ei ollut paljon parempi vaikka koirani toimii mielestäni paremmin kerta kerran jälkeen.  Kun Della toimii hyvin, olen myöhässä - mutta, se on mukava ongelma.  En tiedä koska olemme viimeiksi saaneet tuloksen kisoissa Dellan kanssa.  Tämän vuoden kisat ovat päättyneet vain hylkyihin, ei mitään muuta.  Siksi olinkin iloinen, kun sunnuntain viimeisessä kisassa saavutimme 5. sijan.  Della sai virheen pujottelusta ja tietenkin näin jälkkenpäin se harmittaa...  Ihminen on niin ahne eläin!

Kuura goes to agility school / Kuura menee agilitykouluun

Kuura attended school about a month ago and the very first steps in the magical world of agility have been taken.  It feels good, because Kuura is such an active dog that yearns for things to do.  Of course, the agility is still on a very playful level and the course is meant for puppies.  The goal is to achieve a self-confident dog by easy exercises creating only pleasant feelings.  The dog is not forced to do anything, the idea is to have a dog that offers to perform by itself.  The target can be a treat or a toy depending on what kind of dog you're dealing with.

In Kuura's case both things work.  If Pasi chooses to go with treats he just has to be very thorough with what treats he uses.  Kuura is not like our "trash can" Taika where anything goes...  Treats of low-price cheese do not work at all, meatballs have to be made of red meat and not of poultry... - well, do we have a spoilt brat or not?!

The agility course is held at our club in Harjavalta so the area is well-known.  The couple is coached by Reetta Mäkelä and she's just great.  Reetta is like an ever shining sun - she's full of energy, enthusiastic and her way of teaching just makes you feel good.

Pasi had his doubts about Kuura's concentration at first, because there are three more puppies around her while training.  But, there's nothing to be worried about.  Kuura has behaved very well and she's really eager to learn.  Pasi has to be proud of his grey beauty.

To be continued...

School is a lot of fun!

Koulussa on hauskaa!

Kuura aloitti koulun noin kuukausi sitten ja otti ensimmäiset askeleet agilityn ihmeelliseen maailmaan.  Tuntuu hyvältä, koska Kuura on niin aktiivinen koira ja kaipaa tekemistä.  Tottakai agility on vielä vain iloista leikkiä ja kurssi on tarkoitettu pennuille.  Tavoitteena on saada itseensä luottava koira helpoilla harjoituksilla ja positiivisilla tunteilla.  Koiraa ei pakoteta mihinkään, idea on saada koira tarjoamaan oikeita ratkaisuja.  Palkkana voi olla makupala tai lelu riippuen mistä koira tykkää.

Kuuran tapauksessa molemmat toimii.  Jos Pasi valitsee makupalat hänen täytyy vain olla huolellinen mitä hän tarjoaa.  Kuura ei ole kuten meidän "roskakori" Taika jolle käy mikä tahansa...  Halpa juusto ei toimi lainkaan, lihapullien pitää olla kunnon lihasta eikä kanapyöryköitä... - meillä on hemmoteltu kakara, eikö?! 

Agilitykurssi pidetään Harjavallassa oman seuran kentällä joten paikka on tuttu.  Paria kouluttaa Reetta Mäkelä ja hän on aivan loistava.  Reetta on aina aurinkoinen - täynnä energiaa, hän on innostunut ja hänen tavasta kouluttaa tulee hyvälle mielelle.

Pasi epäröi aluksi Kuuran kykyä keskittyä, koska kurssilla on myös kolme muuta pentua yhtä aikaa.  Mutta, huoleen ei ole ollut syytä.  Kuura on käyttäytynyt todella hyvin ja on tosi innokas oppimaan.  Pasi saa olla ylpeä harmaasta kaunokaisestaan.

Jatkuu...

Thank you, ÅBSK! / Kiitos ÅBSK!

Some things in life are almost too good to be true.  They are so beautiful and just make you feel warm all over.  I've been lucky to experience such a thing recently when I got a very special gift from the dog club in the Åland Islands (ÅBSK).  There are no words to express how touched I am by this or how much I appreciate it, but I think everyone involved understands...  I am a very privileged person to have friends like this.  Thank you, ÅBSK!  Della and I are so looking forward to competing in Torp again.  See you there!

A very special gift of a very special dog.

I love it!

Ainutlaatuinen lahja ainutlaatuisesta koirasta.

Rakastan sitä!

Jotkut asiat elämässä ovat vain liian hyviä ollakseen totta.  Ne ovat niin kauniita ja ne vain luovat niin hyvän olon.  Olen onnekas koska äskettäin sain kokea tuon saadessani todella ainutlaatuisen lahjan Ålands Bruks- och Sällskapshundklubbilta (ÅBSK).  Ei ole sanoja joilla voisin kertoa kuinka otettu ja kuinka kiitollinen olen tästä, mutta uskon kaikkien osallisten ymmärtävän...  Olen todella etuoikeutettu ihminen kun minulla on tällaisia ystäviä.  Kiitos ÅBSK!  Della ja minä todella odotamme seuraavia kisoja Torpilla.  Nähdään siellä!

08.06. Kuura 8 months old / Kuura 8 kk vanha

Eight months!  What a wonderful time filled with sheltie power!  Kuura has really become so much more mature during the last few months.  It also feels like she's stopped growing and it looks like Pasi's got a very good agility dog of medium size.  Kuura is a beautiful bitch with long lines and lots of energy.  She's on her first heat at the moment so we just have to consider Kuura being a grown-up though she's still so much of a puppy.  As Eeva, Kuura's breeder, has stated several times already, Kuura really is a hugging machine with an endless kissing function.  Shortly, Kuura's great and she's definitely stolen our hearts.

Länsimetsän Kuurankukka 

Age: 8 months old

Height: 39 cm / Weight: 7.4 kg

Länsimetsän Kuurankukka

Ikä: 8 kk vanha

Säkä: 39 cm / Paino: 7.4 kg

Kahdeksan kuukautta!  Mikä ihana aika täynnä shelttivoimaa!  Kuura on aikuistunut niin paljon viime kuukausien aikana.  Tuntuu myös, että Kuura on lakannut kasvamasta ja Pasille on tulossa hyvän kokoinen medikoira.  Kuura on kaunis pitkälinjainen narttu jolla on paljon energiaa.  Kuuralla on tällä hetkellä ensimmäiset juoksut, joten voimme pitää sitä aikuisena vaikka se on edelleen melkoisen pentumainen.  Kuten Eeva, Kuuran kasvattaja, on maininnut useaan kertaan, Kuura on aikamoinen hali- ja pusukone.  Lyhyesti, Kuura on mahtava ja se on valloittanut meidän sydämet täydellisesti.

03.06. RKS, Rauma

If everything had gone as planned, I had been packing for our week's holiday in Saariselkä and the Midnight Agility Competitions in the very north of Finland.  Due to Pasi's accident two weeks ago when he took a bad fall with his bike and got a small fracture in his right radius, we just had to cancel a trip I had really been looking forward to.  Instead of competing in Saariselkä during the upcoming weekend, I decided to attend the evening competitions arranged by the dog club in Rauma with Della.

Della had two competitions, an agility and a jumping competition.  The judge for the evening was our coach Reetta Mäkelä so I had some pressure on me.  I mean, I really wanted to show Reetta I have learnt something though the most important thing was to have fun with Della and enjoy being back on track with her again.  The result was just going to be a side issue.

At the end of the evening we had made two disqualifications, but this time they were two very good ones.  Della paid attention and I really tried to do my best keeping the package together, but...  On the first track I lost it at the sixth obstacle.  Della was to perform the weave poles but when I glanced at my dog - only for a second - to make sure that Della followed me, my chest showed Della in another direction.  In other words, that quick glance made Della chose the nearby tunnel instead of the weave pole entry.  After that the rest of the track went very well and I felt a nice hunger grow...

The other track, the jumping competition, started off just great.  Della had fun, I enjoyed every step of our journey and having only four obstacles left I even thought we would be able to make a clean run...  How many times have I not told Pasi's and my trainees that you never think anything before you have passed the finish line, on the track you work with your dog all the time.  No partying before having finished!  My thought of success made me hurry too much and I made Della pass an obstacle.  When I tried to get her back, she performed it from the wrong side and we were disqualified.  Again I had messed up but what a feeling!  Della's speed was great, my handling can always get better but now there was an idea of good agility and we were working together.  Now I just have to check the calendar for competitions.  I had such fun and it's always so nice to be competing in Rauma.  Thank you to RKS for great evening competitions!

Della four and a half years ago, still knowing nothing of agility.

Della neljä ja puoli vuotta sitten ja vielä tietämätön agilitystä.

Jos kaikki olisi mennyt suunnitelmien mukaan, olisin pakkaamassa viikon lomalle Saariselän Keskiyön Kisoihin Pohjois-Suomessa.  Meidän oli kuitenkin pakko peruuttaa kauan odottamani matka, koska Pasille tapahtui onnettomuus hänen kaatuessaan pahasti polkupyörällään murtaen oikean käden värttinäluun.  Sen sijaan, että olisimme osallistuneet tulevana viikonloppuna Saariselän kisoihin, päätin osallistua RKS:n iltakisoihin Dellan kanssa.

Dellalla oli kaksi kisaa, agility- ja hyppyrata.  Illan tuomarina oli meidän valmentajamme Reetta Mäkelä, joten minulla oli hieman paineita.  Tahdoin todella näyttää Reetalle, että olimme oppineet jotain vaikka tärkein asia olikin pitää hauskaa Dellan kanssa ja olla taas takaisin radalla.  Tulos oli sivuseikka.

Illan lopuksi olimme tehneet kaksi hylkyä, mutta tällä kertaa ne olivat hyviä sellaisia.  Della oli hereillä ja minä todella tein parhaani pitääkseni paketin kasassa, mutta...  Ensimmäisellä radalla ohjaus hajosi kuudennella esteellä.  Dellan oli tarkoitus mennä kepeille mutta kun vilkaisin -vain sekunnin - Dellaa varmistaakseni, että se seurasi minua, liikkeeni käänsi Dellan toiseen suuntaan.  Toisin sanoen, tuo nopea vilkaisu sai Dellan valitsemaan putken keppien sijaan.  Tuon jälkeen loppurata sujuikin mallikkaasti ja tunsin mukavan nälän kasvavan...

Toinen rata, hyppykisa, alkoi todella hyvin.  Dellalla oli hauskaa ja nautimme joka askeleesta ja kun jäljellä oli enää neljä estettä ajattelin, että meillä olisi mahdollisuus tehdä puhdas rata...  Miten monta kertaa olenkaan sanonut Pasille ja kuolutettavilleni ettei radalla ajattella mitään muuta ennen kuin viimeinen este on suoritettu, radalla ohjaat koko ajan vain koiraa. Ei juhlimista ennen kuin on saavuttu maaliin! Ajatus hyvästä suorituksesta sai minut hätiköimään ja ohjasin Dellan esteen ohi. Yrittäessäni saada Dellaa takaisin, se suoritti esteen väärään suuntaan ja teimme hylyn. Olin taas mokannut, mutta mikä tunne! Dellalla oli hyvä vauhti, ohjaukseni voisi tietenkin olla parempi, mutta nyt se muistutti hyvää agilityä ja teimme rataa yhdessä. Nyt täytyy katsoa kalenterista uusia kisoja. Minulla oli todella hauskaa ja Raumalla on aina mukava kisata. Kiitos RKS hienoista iltakisoista!