maanantai 6. tammikuuta 2014

05.01. WeCA, Noormarkku

Today is a day I would very much like to forget.  I had three agility competitions with Della on the schedule.  We're still not allowed to compete, but Pasi decided to surprise me and had paid the entry fees secretly.  Now I know better.  It had been very clever of me to stay at home and obey our coach in Turku, Timo Liuhto;  "No competitions before Della is working the obstacles right and with self-confidence."

I had expectations for the day though, because Della has been training well lately.  Unfortunately my expectations turned into tears at the end of the day.  Della hit one of the hurdle's aluminium bars and stopped working properly after that.  Della went back to old habits and passed obstacles instead of performing them and I decided to take my dog off the course.  The few positive things I can pick from today's experiences are the starts, where Della waited perfectly,  and the contact areas and the weaving poles, which were all performed without faults.  The truth is that we still have a long way to go before being ready for participating in official competitions again.  Special thanks to Reetta, who supported me after our first competition and gave me strength to continue, and to Riitta, whose shoulder I got to cry on.  You're great!

Kuura also visited today's competitions and as our little girl's usual habit, she charmed everyone.  We also met with Eeva, Kuura's breeder, and Kuura was overjoyed.  As a result Eeva got hugged and kissed the sweet way only a puppy can.

Della, my beloved "agility project".


Della, minun rakas "agility projektini".

Haluaisin todella unohtaa tämän päivän.  Ohjelmassa oli Dellan kanssa kolme agilitykisaa.  Meillä on edelleen kilpailukielto, mutta Pasi päätti yllättää minut ja ilmoitti meidät salaa.  Nyt tiedän paremmin.  Olisi ollut todella viisasta jäädä kotiin ja noudattaa turkulaisen valmentajan Timo Liuhdon käsky;  "Ei kisoja ennen kuin Della suorittaa esteet oikein ja hyvällä itseluottamuksella." 

Minulla toki oli odotuksia tälle päivälle, koska Della on ollut viime aikoina treeneissä hyvä.  Valitettavasti päivän odotukset kääntyivät kyyneliksi.  Della löi tassunsa yhden hyppyesteen alumiinisen rimaan ja sen jälkeen Della ei enää toiminut.  Della palasi vanhaan tapaansa ja päätti ohittaa esteitä ja otin koirani radalta.  Joitakin muutamia hyviä asioita päivän radoilla voin kuitenkin poimia, startit joissa Della odotti esimerkillisesti, A-esteen ja puomin kontaktit ja pujottelu jotka kaikki suoritettiin virhettä.  Totuus on, että meillä on vielä pitkä matka ennen kuin olemme valmiit osallistumaan taas virallisiin kisoihin.  Erityiskiitos Reetalle, joka kannusti minua ensimmäisen startin jälkeen ja antoi voimia jatkaa, ja Riitalle, joka tarjosi olkapäänsä itkiessäni.  Olette mahtavia!

Kuura vieraili myös kisoissa ja pieni tyttömme hurmasi tapansa mukaan kaikki.  Tapasimme myös Eevan, Kuuran kasvattajan, ja Kuura oli iki-iloinen.  Lopputuloksena Eeva sai paljon pusuja ja haleja, vain niin kuin pentu voi antaa. 

6 kommenttia:

  1. Voi että. Niin samaa kuin Lillissä: jos se löi tassunsa rimaan, seuraavat hypyt ohitettiin. Kolahdus ei onneksi jäänyt muistiin kuin sille kyseiselle radalle ja seuraava jo mentiin. Mutta keinukammosta Lilli ei koskaan päässyt yli. Hurjasti tsemppiä teille treenaukseen ja Della-siskolle rapsut :)

    VastaaPoista
  2. Paljon oli radoillanne hyvää, ne pitää nyt noukkia sieltä taskuun talteen =)
    Agility on ihmeellinen laji. Ehkä juuri siksi se on niin kiinnostava! Tsemppiä ja halaus !
    Riitta ja luppikset

    VastaaPoista
  3. Voi itku, kuinka huono onni teillä kävi :( juuri nyt ei todellakaan olisi kaivattu mitään tuollaista vahinkoa, niin olisi Dellalle ja sinulle Lena tullut hyvää itseluottamusta lisää. Radat tosiaan olivat eilen aika lailla haastavia, muttei teillä varmaan sen kanssa ongelmia olisi ollut. Nyt unohdetaan eilinen ja sitten vaan treenaamaan positiivisella mielellä ja runsailla maukkailla makupaloilla...

    VastaaPoista
  4. Näin teidän ensimmäisen radan ja hyvin taistelitte sen loppuun, harmi että riman kolahdus vaikutti kaikkiin ratoihin :( Näistä pahoista päivistä pääsee kyllä yli, välillä se vie enemmän aikaa ja välillä voi olla jo seuraavana päivänä taistelukunnossa, isot tsempit teille.

    VastaaPoista
  5. Munkin mielestä meni tuota rimakammoa lukuunottamatta oikeen hyvin joten tosi harmi juttu :( En nyt oikein tunne teidän taustoja dellan kanssa sen tarkemmin kuin mitä olem sinulta kuullut, mutta uskon minäkin että mukavalla positiivisella treenillä pääsette asian yli ihan varmasti! Yrittäkää vain pitää mieli positiivisena ja tekeminen hauskana. Tsemppiä ja voimia sulle Lena!

    P.s. Oli tosi ihanaa nähdä myös Kuuraa, se oli niin paljon kasvanut viime näkemästä ja ihan totta kaunistunut vain :) Ja luonne vaikutti kovin ihanalta.

    Näkemisiin taas jossain kohtaa! :)

    VastaaPoista
  6. Tsemppiä halaus katse ylös tulevaisuuteen <3 T:Satu & veppe

    VastaaPoista