Lulu and the Beast

Today Kuura got to meet with Lulu for a good run in our field at the club in Harjavalta.  Lulu is an adorable Australian Shepherd bitch only a few weeks older than Kuura.  The two bitches met for the first time and after a careful opening there were no speed limits.  It was great to see Kuura playing with another puppy.  Looking at some of the pictures below, it looks like Kuura would like to eat Lulu with her miserable milk-teeth...  Kuura, our sweet little beast!

Thank you, Maria, for a really great puppy get-together and lovely Lulu for putting up with our little rascal!

A brand-new friendship.

Uusi ystävyys.

Tänään Kuura tapasi Lulun leikin merkeissä seuran kentällä Harjavallassa.  Lulu on ihastuttava Australian paimenkoira narttu, joka on vain muutaman viikon vanhempi Kuuraa.  Se oli tyttöjen ensimmäinen tapaaminen ja varovaisen alun jälkeen ei ollut vauhtirajoituksia.  Oli ihana nähdä Kuura leikkimässä toisen pennun kanssa.  Katsoessa yllä olevien kuvia, luulisi, että Kuura olisi halunnut syödä Lulun onnettomilla maito-hampaillaan...  Kuura, meidän ihana pikku peto!

Kiitos Maria todella mukavasta pentu-tapaamisesta ja ihanalle Lululle, joka kesti meidän pientä riiviötä!

15 weeks and one of a kind / 15 viikkoa ja ainutlaatuinen

Kuura has conquered our house and our lives for about seven weeks by now and it's been everything but boring.  As I have mentioned before, Kuura is a very active dog and Della has got a full-time job to keep the puppy power in at least some kind of order.  When Della and Kuura are playing together in our yard there are no such things as brakes or taking it easy.  Kuura just loves to run.  Taika also takes part of these chasing games at times and Pasi and I have had our share of good laughs when looking at our madcaps playing.

Kuura sleeps tight all night long and being a puppy Kuura has really amazed us.  Not once Kuura has arranged cleaning chores for us during nights or in the mornings.  During daytime there will still be wet accidents on the floor, which is absolutely natural for such a young pup as Kuura and us being at work.  We're always coming home for lunch and the dogs will have a good run in the yard before we have to leave for work again.  Speaking of all holidays being over, Kuura has been remarkable.  Our dogs have access to the whole house when we're at work.  Being home alone with Taika and Della, Kuura has put her small sharp teeth into nothing but the rawhide chewbones and the activity cardboard boxes we serve our dogs during the times we are away from home.  We can't almost believe it, because having a small puppy in the house we have had experiences of shoes getting new designs, shoe-laces getting shorter, carpets without corners and books, which printed stories literally have been swallowed...  Well, still things can - and probably also will - happen...

Kuura is also changing all the time.  For a while I thought her tail was going to be too short, some time I thought her head was just too big for her body and now - our girl is just long legs...  Kuura's left ear has also decided to get a drooping touch lately and I'm ready to take action.  Usually I am used to too light ears but I hope to get this one fixed with glue too.  The shedding of teeth is usually a critical moment for shelty ears - and, it's still to come...

Kuura's weight today is 5400 g and her height is 32,5 cm.  Speaking of agility, I think Pasi just have to say bye-bye to the class for small dogs...

Winter at last and Kuura the Model!

Vihdoin talvi ja mallikoiramme Kuura!

 

Kuura on nyt hallinnut taloamme ja elämäämme noin seitsemän viikon ajan ja se aika on ollut kaikkea muuta kuin tylsää.  Kuten aikaisemmin olen kertonut, Kuura on erittäin aktiivinen koira ja Dellalla on ollut kokopäiväinen työ pitää pentuenergia edes jonkinlaisessa järjestyksessä.  Dellan ja Kuuran leikkiessä yhdessä pihalla, jarrut ja rauhallisuus ovat tuntemattomia asioita.  Kuura vain rakastaa juoksemista.  Taikakin osallistuu silloin tällöin takaa-ajoleikkiin ja Pasi ja minä olemme saaneet nauraa katsoessamme meidän rasavillien leikkiä.

Kuura nukkuu sikeästi yöt ja pennuksi se on yllättänyt meidät.  Kertakaan Kuura ei ole järjestänyt meille siivoushommia aamuisin tai öisin.  Päivisin tapahtuu vielä vahinkoja, jotka ovat täysin luonnollisia Kuuran kaltaiselle nuorelle pennulle meidän ollessa töissä.  Tulemme aina lounaalle kotiin ja koirat saavat silloin juosta pihalla ennen töihin paluutamme.  Nyt kun kaikki lomatkin ovat pidetty, Kuura on ollut aivan mahtava.  Koiramme saavat liikkua vapaasti talossa meidän ollessa töissä.  Kuuran, Taikan ja Dellan ollessa yksin keskenään kotona, Kuura ei ole käyttänyt teräviä pikkuhampaitaan mihinkään muuhun kuin puruluihin ja pahvisiin aktivointilaatikoihin, joita tarjoamme koirillemme meidän ollessa poissa kotoa.  Se on melkein uskomatonta, koska pienen pennun kanssa meillä on ollut aikaisemmin kokemuksia kuten uudelleen muotoilut kengät, lyhennetyt kengän nauhat, mattoja ilman kulmia ja kirjoja, joiden tarinat ovat kirjaimellisesti ahmitut...  No, vielä asioita voi - ja luultavasti - tulee tapahtumaan.

Kuura myös muuttuu koko ajan.  Hetken luulin, että häntä jäisi lyhyeksi ja jossain vaiheessa luulin Kuuran päätä liian isoksi muuhun kroppaan ja nyt - tyttö on pelkää jalkoja...  Kuuran vasen korva on myös tullut pikkaisen liian raskaaksi viime aikoina ja olen valmis toimintaan.  Yleensä meillä on ollut liian kevyitä korvia, mutta uskon, että tämänkin korvan voi hoitaa liimaamalla.  Hampaiden vaihto on yleensä kriittinen vaihe sheltin korvien asettumisessa - ja, se on vielä tulossa...

Kuuran paino tänään on 5400 g ja sen säkäkorkeus 32,5 cm.  Agilitystä puhuttaessa, uskon, että Pasi pikkuhiljaa saa jättää hyvästit mini-luokalle... 

We'll be back! / Tulemme takaisin!

Wow!  What a support!  I'm deeply touched.  Thank you so very dearly everyone!  I just can't explain how much it has meant to me to read all the spurring and caring comments on the internet and the many suggestions how to go on with Della.  I am really grateful!  What felt like a dead end last Sunday has turned into a new start and I'm eager to continue training - and also when the time's right - competing with my dog again.  The results are not the most important in our case anymore, just having fun and enjoying agility - the way it should always be!  As you can see in the picture below, Della and I have made a deal - we'll be back!

A handshake of hope.

Toivon kättely.

Vautsi!  Mitä tukea!  Olen syvästi otettu.  Kiitos todella paljon kaikille!  En osaa sanoin kuvata mitä minulle on merkinnyt lukea ne kaikki kannustavat ja välittävät kommentit netissä ja neuvot miten jatkaa Dellan kanssa.  Olen todella kiitollinen.  Se mikä tuntui umpikujalta viime sunnuntaina on kääntynyt uudeksi aluksi ja haluan innokkaasti jatkaa treenaamista - ja kun aika on oikea - myös kisaamista koirani kanssa.  Tulokset eivät ole enää meille tärkeintä, vaan hauskanpito ja nauttiminen agilitystä - niin kuin sen aina pitäisi olla!  Kuten kuvasta näkyy, Della ja minä olemme tehneet sopimuksen - tulemme takaisin! 

05.01. WeCA, Noormarkku

Today is a day I would very much like to forget.  I had three agility competitions with Della on the schedule.  We're still not allowed to compete, but Pasi decided to surprise me and had paid the entry fees secretly.  Now I know better.  It had been very clever of me to stay at home and obey our coach in Turku, Timo Liuhto;  "No competitions before Della is working the obstacles right and with self-confidence."

I had expectations for the day though, because Della has been training well lately.  Unfortunately my expectations turned into tears at the end of the day.  Della hit one of the hurdle's aluminium bars and stopped working properly after that.  Della went back to old habits and passed obstacles instead of performing them and I decided to take my dog off the course.  The few positive things I can pick from today's experiences are the starts, where Della waited perfectly,  and the contact areas and the weaving poles, which were all performed without faults.  The truth is that we still have a long way to go before being ready for participating in official competitions again.  Special thanks to Reetta, who supported me after our first competition and gave me strength to continue, and to Riitta, whose shoulder I got to cry on.  You're great!

Kuura also visited today's competitions and as our little girl's usual habit, she charmed everyone.  We also met with Eeva, Kuura's breeder, and Kuura was overjoyed.  As a result Eeva got hugged and kissed the sweet way only a puppy can.

Della, my beloved "agility project".

Della, minun rakas "agility projektini".

Haluaisin todella unohtaa tämän päivän.  Ohjelmassa oli Dellan kanssa kolme agilitykisaa.  Meillä on edelleen kilpailukielto, mutta Pasi päätti yllättää minut ja ilmoitti meidät salaa.  Nyt tiedän paremmin.  Olisi ollut todella viisasta jäädä kotiin ja noudattaa turkulaisen valmentajan Timo Liuhdon käsky;  "Ei kisoja ennen kuin Della suorittaa esteet oikein ja hyvällä itseluottamuksella." 

Minulla toki oli odotuksia tälle päivälle, koska Della on ollut viime aikoina treeneissä hyvä.  Valitettavasti päivän odotukset kääntyivät kyyneliksi.  Della löi tassunsa yhden hyppyesteen alumiinisen rimaan ja sen jälkeen Della ei enää toiminut.  Della palasi vanhaan tapaansa ja päätti ohittaa esteitä ja otin koirani radalta.  Joitakin muutamia hyviä asioita päivän radoilla voin kuitenkin poimia, startit joissa Della odotti esimerkillisesti, A-esteen ja puomin kontaktit ja pujottelu jotka kaikki suoritettiin virhettä.  Totuus on, että meillä on vielä pitkä matka ennen kuin olemme valmiit osallistumaan taas virallisiin kisoihin.  Erityiskiitos Reetalle, joka kannusti minua ensimmäisen startin jälkeen ja antoi voimia jatkaa, ja Riitalle, joka tarjosi olkapäänsä itkiessäni.  Olette mahtavia!

Kuura vieraili myös kisoissa ja pieni tyttömme hurmasi tapansa mukaan kaikki.  Tapasimme myös Eevan, Kuuran kasvattajan, ja Kuura oli iki-iloinen.  Lopputuloksena Eeva sai paljon pusuja ja haleja, vain niin kuin pentu voi antaa. 

New year / Uusi vuosi

Christmas and New Year came and went by.  Once again it feels like time has tricked us!  Where have all the lovely holidays gone..?  We have enjoyed every minute of our spare time together with family and friends.  Considering Kuura's situation it's been just great having people around us every day since the week before Christmas.  When my family came from Sweden for a much longed-for one-week-visit just before New Year, Kuura also enjoyed the company of my sister's two lovely boys.  Not having children of our own this visit has been a great benefit getting Kuura used to kids, noise and modern sounds from the boys' different iPad games and movies.  These things are quite difficult to train while leading a quiet life as an "old couple" with only the not so very exciting sounds coming from the ordinary radio or the television at the most.

We're also so delighted in Kuura's behaviour.  Kuura just loves people and charms everyone.  Kuura is open-minded and bold and though Taika suffers from the sound and light of fireworks, Kuura stayed calm and was sound asleep during New Year's night.  Della does not react to fireworks or shots and being the leader of our pack, Della has been a good role model for our little grey girl.

I think we will have an exciting and also a very interesting year in front of us!

 

Kuura, the Christmas star of our team.

Kuura, meidän tiimin oma Joulutähti.

Joulu ja Uusi Vuosi tuli ja meni.  Jälleen kerran tuntuu, että aika on huijannut meitä!  Mihin kului koko loma-aika..?  Olemme nauttineet vapaa-ajallemme jokaisesta minuutista perheen ja ystävien kanssa.  Kuura ajatellen on ollut todella hienoa, että sillä on ollut koko ajan vieraita ympärillään jo viikko ennen joulua.  Kun perheeni saapui Ruotsista pitkään odotetulle viikon vierailulle ennen Uutta Vuotta, sai Kuura myös nauttia siskoni kahden ihanan pojan seurasta.  Kun ei ole omia lapsia oli poikien vierailu Kuuralle hyvä tilaisuus tottua lapsiin, samoin kaikkeen meluun ja poikien modernien pelien ja elokuvien ääniin.  Näitä asioita on aika vaikea totutella ja harjoitella kun eletään itse varsin hiljaista "vanhan parin" elämää ja äänet ovat vain ne tavalliset tylsät radiosta ja telkkarista. 

Olemme erittäin iloisia Kuuran käytökseen.  Kuura vain rakastaa ja hurmaa kaikkea.  Kuura on avoin ja rohkea ja "kova", se ei reagoi pelokkaasti kaikkiin ääniin ja ilotulitukseen kuten Taika, Kuura pysyi rauhallisena ja nukkui hyvin koko Uuden Vuoden yön.  Della ei reagoi ilotulitukseen ja paukkeeseen lauman johtajana ja on sen takia hyvä roolimalli meidän pienelle harmaalle tytölle.

Uskon, että meillä on jännittävä ja myös hyvin kiinnostava vuosi edessämme!