Mr. & Ms. Hurri

We have fulfilled our first assignments at our new club in Pori and it's been such fun.  According to a January tradition WeCA arranges Twelfth Night agility competitions, this year for all classes, and Pasi and I signed up for work.  Usually it's quite cold at this time of year so I decided not to compete and to leave Della at home.  It was a good decision because the day turned out to be a very cold one.

We got a lovely response from our new club members and a hearty welcome.  I am eventually coming to terms with my decision to leave Harjavalta and after having seen the sweet name tags on the plastic bags including our new club garments, I was finally convinced.  Again it's the small things in life that make a huge difference, in this case a handwritten label with the text "Ms. Hurri".  This is very personal for me and a highly appreciated gesture.  Now I know, I am home.

Suddenly we got a touch of summer in January.

Yhtäkkiä tammikuussa tuntui kuin kesällä.

Meillä oli todella hauskaa kun suoritimme ensimmäisen tehtävämme uudessa porilaisessa seurassa.  WeCA järjesti perinteiset Loppiaiskisat tammikuussa.  Tänä vuonna kisa oli kaikille luokille ja Pasi ja minä ilmoittauduimme töihin.  Tähän aikaan vuodessa on yleensä kylmää joten päätin olla ilmoittamatta Dellaa kisoihin ja jättää Dellan kotiin.  Päätös oli hyvä, sillä päivästä tuli todella kylmä.

Olemme saaneet hyvää palautetta uudelta seuralta ja meidät on toivotettu lämpimästi tervetulleeksi.  Olen vihdoin päässyt sinuksi päätökseni kanssa jättää Harjavalta ja nähtyäni nimemme uusien seura-asujen paketissa, olin lopullisesti vakuuttunut.  Jälleen ne pienet asiat elämässä tekevät suuren eron, tällä kertaa se oli käsinkirjoitettu lappu "Ms. Hurri".  Tämä oli todella henkilökohtaista ja arvostin todella elettä.  Nyt tiedän, olen kotona.