Winter at last / Vihdoinkin talvi

During last weekend we probably got all the snow that's been meant for the whole season.  The world has changed into a soft looking landscape of cotton.  The trees are covered with really thick layers of snow and the branches are hanging like they were fixed, like giant arms grasping for the ground.  Nature is like picked from a fairy-tale, it's almost unreal but at the same time stunning.  If we could get a glimpse of the sun too, everything would be just perfect.

I really tried to get some pictures of our dogs playing in the snow, but it was an attempt in vain.  All our girls were of the same opinion - the snow was just too much and too deep this time! 

Furry friends in February.

Karvaiset kaverit helmikuussa.

Viime viikonloppuna satoi luultavasti koko talven lumet yhdellä kertaa.  Maisema näyttää kuin se olisi peitetty pehmeällä pumpulilla.  Puut ovat paksun lumen peitossa ja oksat roikkuvat alas liikkumattomina ja näyttää kuin jättiläisen kädet kurottaisivat maahan.  Luonto on kuin sadusta, se on melkein epätodellinen ja samalla hämmästyttävä.  Vielä kun näkisi häivähdyksen auringosta, kaikki olisi täydellistä.

Yritin todella kovasti saada kuvia koiristamme leikimässä lumessa, mutta yritys oli täysin turha.  Kaikki tytöt olivat samaa mieltä - lunta oli liikaa ja aivan liian syvää tällä kertaa!