20.08. Ellivuori Games, Sastamala

Last Saturday we participated in the agility competitions Ellivuori Games arranged by ÄSSK (Äetsän Seudun Koirakerho). We have never been there before and we were pleasantly surprised by the beauty of the place.  The course was idyllically situated at a lake, which caused certain problems for dogs with a passion for swimming.  A few dogs left for a quick swim before getting back on track to a handler that was not as amused as the dog.

Once again Della surprised me.  I really have to run nowadays, because my little black friend is not waiting for "mama" anymore.  I do not complain, because I am now dealing with quite nice problems.

Taika also showed she's got speed though the age of eleven is getting closer and closer all the time.  Pasi's got the same nice problem as I have, that is you have to move!

Our results for the day:

Competition A (agility):

Della:  10 faults (weaving poles) / +2,05 s (3,37 m/s) / 15th place of 25

Taika:   5 faults (stick down) / -1,96 s (3,70 m/s) / 12th place of 25

Competition B (agility):

Della:   5 faults (dogwalk contact) / -6,39 s (3,76 m/s) / 7th place of 25

Taika:   DISQ

Speed pictures by Kristiina Silveri.

Thank you!

Vauhtikuvat: Kristiina Silveri

Kiitos!

Viime lauantaina osallistuimme ÄSSK:n järjestämiin Ellivuori Games-agilitykisoihin.  Emme ole aikaisemmin olleet siellä ja paikan kauneus oli miellyttävä yllätys.  Rata oli idyllisessä paikassa järven rannalla, joka aiheutti tiettyjä ongelmia uimisesta pitäville koirille.  Muutama koira kävi iloisesti pika-uinilla ratasuorituksen välissä.  Näiden koirien ohjaajat eivät nauttineet tilanteesta niin paljon kuin koirat.

Della ylläti minut taas.  Minun täytyy nykyään todella juosta koska minun pieni musta ystäväni ei odota "mamaa" enää.  En valita, koska minulla on nyt miellyttävä ongelma.

Taika näytti myös, että vauhti riittää vaikka ikä lähestyy koko ajan 11 vuotta.  Pasilla on sama miellyttävä ongelma kuin minulla eli täytyy liikkua!

Meidän tulokset:

Kisa A (agility):

Della:  10 vp (keppien sisäänmeno) / +2,05 s (3,37 m/s) / 15./25

Taika:   5 vp (rima alas) / -1,96 s (3,70 m/s) / 12./25

Kisa B (agility):

Della:   5 vp (puomin alastulo) / -6,39 s (3,76 m/s) / 7./25

Taika:   HYL

The power of letters / Kirjainten voimaa

In a way it's scary how a couple of letters can affect the future and abruptly change the plans in the life of a dog owner.  In my case, I first dealt with the show result for Brie when she had turned the "critical" 15 months.  I needed to get at least a G for Good from the judge to be able to make my "cheese dog" a champion in agility or obedience some day.  How I feared that day in the ring and the risk of being disqualified because of Brie's ears with a cheeky attitude.  The relief I felt when Brie was judged VG (Very Good) was awesome though Brie will always be an excellent individual in my eyes.

Having got the necessary show result, my next step was to X-ray my dog for the official classifications for hips, elbows and back.  Again there were going to be letters and numbers that would tell me about my chances to use Brie for breeding and for making a successful agility dog out of her.  Again I felt fear for getting my dreams crushed - by a couple of letters...

The outcome of the X-rays was not what I had expected.  I was very pleased to see that Brie's back was classified as normal and without remarks, her elbows got 0/0 which is excellent and her knees got the same.  The classification result regarding Brie's hip joints surprised me a lot, because I had not at all expected them to be C/C.

Brie's parents are both A-hip-dogs so Brie being classified with C/C really made me sad.  Fortunately I have a great veterinarian and a lovely physiotherapist that both told me I will still be able to do agility with Brie.  Brie is a small dog and C-hips do not limit her life, on the contrary it's good to lead an active life.  A C-hip needs to move to stay healthy.  I will also see to adjust Brie's training due to the information I have got and primarily I will work a lot with strengthening her deep muscles by special exercises.  Who said that life's easy!?!

Fortunately letters mean nothing in Brie's world.

Onneksi kirjaimet eivät tarkoita Brien maailmassa mitään.

On tavallaan pelottavaa miten muutama kirjain voi muuttua koiran omistajan tulevaisuuden ja sen suunnitelmat rajusti.  Minun tapauksessani ensi tuli näyttelytulos Brien täyttäessä "kriittiset" 15 kuukautta.  Minun piti saada "juustokoiralle" tuomarilta arvosteluna vähintään H (Hyvä), saadakseni mahdollisuuden joskus agility- tai tottelevaisuusvalion.  Miten pelkäsinkään sitä päivää kun piti mennä kehään ja tulla diskatuksi koska Brien korvilla on hävytön asenne.  Helpotus jonka koin oli mahtava Brien saadessa arvostelun EH (Erittäin Hyvä), vaikka se minun silmissäni olisi erinomainen joka tapauksessa.

Saatutani tarvittavan näyttelytuloksen seuraava vaihe oli virallisten lonkka-, kyynär- ja selkäkuvien ottaminen.  Jälleen tulisi kirjaimia ja numeroita jotka kertoisivat mahdollisuuksista käyttää Brietä jalostukseen ja saada hänestä menestyvä agilitykoira.  Pelkäsin jälleen, että unelmani murskaantuisivat - vain muutaman kirjaimen tähden...

Virallisten kuvien lopputulos oli kaikkea muuta kuin odotin.  Olin erittäin tyytyväinen nähdessäni, että Brien selkä oli normaali ja ilman merkintöjä, kyynärpäät olivat myöskin 0/0 eli erinomaiset samoin polvet.  Brien lonkkakuivien tulos todella yllätti minut, en ollut ollenkaan varautunut tuloksen olevan C/C.

Brien molemmilla vanhemmilla on A-lonkat, joten Brien saadessa C/C tulin todella surulliseksi.  Onneksi minulla on loistava eläinlääkäri ja ihana fysioterapeutti jotka molemmat kertoivat minulle, että voin jatkaa agilitya Brien kanssa.  Brie on pieni koira ja C-lonkat eivät rajoita sen elämää, päinvastoin on vain hyvä viettää aktiivista elämää.  C-lonkkien on oltava liikkeessä pysyäkseen kunnossa.  Muutan Brien harjoituksia näiden saamieni tulosten pohjalta ja aion tehdä paljon syvien lihasten vahvistamisesta erikoisharjoituksilla.  Kuka sanoi, että elämä on helppoa!?!

31.07. International Dog Show, Pori

As many of you already know, I have struggled with Brie's ears for some time.  Though I have used glue I have to admit that my lovely "cheese dog" has got ears with a straight attitude.  They just won't break easily and Brie has got a nice couple of ears with only a weak bend on the top. Therefore I was quite nervous when I let Brie enter the International Dog Show in Pori a week and a half ago.

To still be able to live my dream to make Brie a champion in agility or obedience, I needed to get at least a "Good" (G) from the judge.  Brie had just turned 15 months, which is significant when speaking of future titles, and for the first time she entered the intermediate class.  The judge for the day was Rune Fagerström from Finland, a nice acquaintance with pleasant skills in the art of handling show dogs.

I will be eternally grateful for the judgement I got from Mr. Fagerström.  He gave Brie a "Very Good" (VG) and let me go on dreaming.  Brie was in heat at the time for the show and her performance in the ring was not the very best.  Considering the circumstances, I am more than pleased.

"15 months.  Good size.  Good length of head.  Nice dark eyes.  Ears could be better.  Enough neck.  Body still quite undeveloped.  Good bones.  Nice paws.  Could move a bit more efficiently.  Too proud of its tail.  Good temper."

OBrie of the Scheepdog Jumpers

Intermediate Class / Very Good (VG)

Judge: Rune Fagerström, Finland

OBrie of the Scheepdog Jumpers

Nuorten Luokka / Erittäin Hyvä (EH)

Tuomari: Rune Fagerström, Suomi

Kuten monet jo tietävät, olen taistellut Brien korvien kanssa jo jonkin aikaa.  Vaikka olen käyttänyt liimaa, minun täytyy myöntää, että ihanalla "juustokoiralla" on korvat joilla on suora asenne.  Ne eivät vain halua antaa periksi helposti ja Briellä on pari kauniita vain hieman kärjestä taipunneita korvia.  Sen takia olin noin puolitoista viikkoa sitten melko hermostunut kun Brie osallistui Porin Kansainväliseen Näyttelyyn.

Toteuttaakseni unelmani saada Briestä agility- tai tokovalio, tarvitsin tuomarilta arvostelun vähintään "Hyvä" (H).  Brie oli juuri täyttänyt 15 kk, mikä on tärkeää titteleistä puhuttaessa, ja Brie osallistui ensimmästä kertaa  nuorten luokkaan.  Päivän tuomari oli Rune Fagerström Suomesta, mukava tuttavuus joka osasi käsitella näyttelykoiria mielyttävällä tavalla.

Olen ikuisesti kiitollinen Herra Fagerströmin arvostelusta.  Hän antoi Brielle arvostelun "Erittäin Hyvä" (EH) joten voin jatkaa unelmaani.  Briellä oli juoksut näyttelyn aikaan ja sen esiintyminen kehässä ei ollut parasta mahdollista.  Olosuhteet huomioon ottaen, olen enemmän kuin tyytyväinen.

"15 kk.  Hyvä koko.  Hyvä pään pituus.  Hyvät tummat silmät.  Korvat saisivat olla paremmat.  Riittävä kaula.  Vielä hyvin kehittymätön runko.  Riittävä luusto.  Hyvät käpälät.  Voisi liikkua tehokkaammin.  Turhan ylpeä hännästään.  Luonne OK."

22.-23.07. RKS, Rauma

Another highlight of the summer is the annual Lace Week, which is arranged in the idyllic town of Rauma about half an hour by car from where we live.  Rauma is known historically for its high quality lace and during this special week in July this fine handcraft can be seen and admired all over Rauma.

The Rauma dog club's (RKS) contribution to this celebration of lace is the Lace Agility Weekend Games, which have become a true classic event for agility people all around Finland.  We went there for the competitions on Friday and Saturday with Della and Taika.

Della got four competitions altogether and Taika got three.  We had one run on Friday and once again Della showed she's really someone to count on nowadays.  I really enjoy running with her and due to a bit careless handling Della got two contact faults.  It really annoyed me because we've never had such speed before and we were placed 11th out of 19 competitors (-8,13 s/4,01 m/s).  Taika and Pasi picked 13th place, also after faults on two contacts (-2,46 s/3,49 m/s).

When success finally comes your way, there's no better way to enjoy it than among friends.  Della made a dream come true in Rauma on Saturday when she had her first clean run ever in Class 3!  There were 41 competitors and we were placed 9th (-1,46 s/3,62 m/s).  I am so happy!

Unfortunately there were no clean runs for Pasi and Taika this time though they did a great job during these "lace days".

Thank you Kati (Kontaktikoirat) for solving our problems, Reetta (Tmi Reetta Pirttikoski) for coaching us and Tanja (Move Well) for keeping Della in shape!  A big thank you also goes to all our lovely friends and supporters.  Without you we would never have survived our winding road.

A dream came true.

 

Unelmasta tuli totta.

Kesän toinen kohokohta on vuosittainen Pitsi-viikko joka järjestetään idyllisellä Raumalla noin puolen tunnin matkan päässä missä asumme.  Rauma on tunnettu historiallisesta pitsistään ja tänä erityisenä viikkona heinäkuussa näitä hienoja käsitöitä voi ihailla eri puolilla Raumaa.

Rauman Käyttö- ja Seurakoirat ry (RKS) juhlistaa tätä pitsiviikkoa järjestämällä PitsiAgility viikonloppukisat josta on tullut klassinen tapahtuma agilityväelle ympäri Suomea.  Me osallistuimme kisoihin perjantaina ja lauantaina Dellan ja Taikan kanssa.

Dellalla oli neljä starttia ja Taikalla kolme.  Meillä oli yksi kisa perjantaina ja jälleen kerran Della on nykyään varteen otettava tekijä.  Nautin todella kisaamisesta hänen kanssaan vaikka huolimattoman ohjauksen takia Della sai kaksi kontaktivirhettä.  Se todella ärsytti minua koska meillä ei ole ennen ollut sellaista nopeutta ja sijoituksemme oli 11:sta 19 kilpailijasta (-8,13 s/4,01 m/s).  Taika ja Pasi saavuttivat sijan 13. myös kahdella kontaktivirheellä (-2,46 s/3,49 m/s).

Kun lopulta onnistut ei ole parempaa paikkaa kuin tehdä se ystävien keskellä.  Della teki sen Raumalla lauantaina kun se saavutti ensimmäisen puhtaan radan 3-luokassa!  41 kilpailijan joukossa sijoitus oli 9. (-1,46 s/3,62 m/s).  Olen niin iloinen!

Valitettavasti Pasi ja Taika eivät tehneet puhtaita ratoja tällä kertaa vaikka muuten tekivätkin hienoa työtä "pitsi päivinä".

Kiitos Kati (Kontaktikoirat) ongelmien ratkaisusta, Reetta (Tmi Reetta Pirttikoski) valmennuksesta ja Tanja (Move Well) Dellan fysiikan hoidosta!  Iso kiitos myös kaikille ihanille ystäville ja kannustajille.  Ilman teitä emme olisi selvinneet tästä kivikkoisesta tiestä.